Pihlajamäen juhlavuosi avattiin rennon juhlavissa tunnelmissa Helsingin uudella yhteiskoululla 19.1. iltana. Puhuttelevien puheiden, hauskojen valokuvien ja uutuskirjan julkistamisen rinnalla nähtiin koululaisten kolme eri tavoilla koskettavaa ohjelmanumeroa.
- Olipa hieno juhla, kuultiin monista suista juhlan päätyttyä.
Pihlajamäestä kertovassa valokuvakirjassa kuuluu nyt asukkaiden ääni. Toimittaja Kristiina Markkasen haastatteluista ja valokuvaaja Lidia Tirrin kuvista koottu kirja antaa puheenvuoron ihmisille, jotka elävät näiden komeiden modernien julkisivujen takana. Uutta kirjaa saa pian ostaa 25 euron paikallishintaan Pihlajamäki-seuralta paikallisissa tapahtumissa sekä lähiöasemalta sen aukio-oloaikoina.
Pihlajamäen juhlavuoden I love Pihlis -kalenterit on jaettu vapaaehtoisvoimin jo melkein joka Pihlis-kotiin. Suurkiitos kaikille jakajille!
Jokunen osoite vielä uupuu, joten jos huomaat että sinun yhtiöösi komea seinäkalenteri ei ole vielä päätynyt, voit noutaa kalenterinne Pihlajamäen lähiöasemalta sen aukioloaikoina.
I love Pihlis -seinäkalenteri ei taatusti jätä kylmäksi ja sitä selaava löytää varmasti vähintään yhden uuden näkökulman Pihlikseen.
Jiihaa! Leikkipuisto Maasälpä kuoriutuu remontista ja avautuu 9.1.2012 kello 9.30. Puisto on auki arkisin kello 9.30-16.30.
Leikkipuiston väki kutsuu lapset ja vanhemmat suunnittelemaan yhdessä kevään aamupäivien ohjelmaa. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa!
Tarinoita Pihlajamäestä -hankkeen työt tulevat näytteille Pihlajamäen ostoskeskukseen. Eri-ikäisten tekijöiden teoksia yhdistävät paikallinen historia ja nykypäivä. Näyttelyn avajaiset ovat keskiviikkona 14.12. klo 16.30, jolloin paikalla on sarjakuvien tekijöitä.
Vuoden 2011 Tieto-Finlandia -palkinnon voittaja Suomen jäkäläopas on osin pihlajamäkistä tekoa. Pihlajamäki-seuran aktiivijäsen ja luontoretkien vetäjä Sampsa Lommi on yksi palkitun teoksen 13 kirjoittajasta. Lommi paljastaa meille, miksi Pihlajamäen kallioperän punainen graniitti näyttää harmaalta.
- Syynä ovat lukuisat rupijäkälälajit, jotka kasvavat suurina yhtenäisinä kasvustoina, kuin osana kiven pintaa. Kivien rupijäkäliä luullaankin usein ”kivikuntaan” kuuluviksi, vaikka kyse on epätavallisen kovapintaisista sienistä, Sampsa kertoo.